Onnitteluni, Sveitsin rohkea kansa. 57 prosenttia teistä äänesti minareettikiellon puolesta. Vaikka median mukaan kaikki ”vaikutusvaltaiset” tahot olivat teitä vastaan, ette antaneet sen häiritä.
Kansa on puhunut ja viesti on selvä - islamisaatiolle on laitettava piste.
Uusi Suomi on taas aivan pihalla otsikoidessaan asian ”YK tuomitsee Sveitsin minareettikiellon - kansa kielsi rukouskutsut”. Sveitsin minareeteista ei ole saanut lausua rukouskutsuja, joten kansa ei kieltänyt rukouskutsuja, vaan uusien minareettien rakentamisen.
Minareettien kieltäminen ei ole myöskään uskonnonvapauskysymys, kuten jotkut ovat esittäneet. Minareettien käyttö ei ole edellytys islamilaisen uskon harjoittamiselle. Jos se olisi, sveitsiläisiä muslimeja oltaisiin kohdeltu kaltoin jo ennen uutta päätöstä sillä, että rukouskutsuja ei ole saanut lausua olemassa olevista minareeteista tähänkään asti.
Historia antaa jälleen vastauksen. Ensimmäiset moskeijat rakennettiin ilman minareetteja, sillä adhan eli rukouskutsu annettiin muualta. Haditheissa kerrotaan, että Medinan muslimiyhteisö antoi kutsun Muhammedin talon katolta. Ensimmäiset minareetit rakennettiin 80 vuotta profeetan kuoleman jälkeen.
Esimerkiksi Saudi-Arabiassa on kielletty julkinen kristinuskon harjoittaminen sekä kristilliset teokset ja esineet. Saudi-Arabiassa ei ole virallisia kirkkoja ja kristinuskoon kääntyvät muslimit tuomitaan kuolemaan. Ei-muslimit eivät saa vierailla Mekassa tai Medinassa, vaikka juutalaisten hallitsemaan Jerusalemiin, juutalaisten pyhimpään ja muslimien kolmanneksi pyhimpään kaupunkiin ei-juutalaisilla on vapaa pääsy. Juutalaiset antavat jopa muslimien hallinnoida Kalliomoskeijan aluetta ja päättää siitä, että kuka sinne saa tulla. Ei liene yllätys, että juutalaisten vierailua ei katsota hyvällä.
Väkivallalla ja rahalla hiljaiseksi
Näistä ihmisoikeusloukkauksista huolimatta en näe länsimaalaista suvaitsevaistoa tai YK:ta itkemässä asian perään. Se johtuu tietysti siitä, että kristinuskolla tai juutalaisuudella ei ole suvaitsevaistolle merkitystä, mutta islamilla ja moskeijoiden yhteydessä olevilla minareeteilla on.
Arabimaiden valtavat öljyvarannot ovat tietenkin osasyy ja kuulemma Sveitsin ”pankkialalla odotetaan kauhulla, vetävätkö rikkaat muslimit rahansa pois maan pankeista”. Niin säälittävä on Euroopan tilanne tällä hetkellä, että meidät on ostettu rahalla hiljaisiksi.
Kolme kaupunkia, Basel, Lausanne ja Fribourg kielsivät kampanjan aikana minareettikiellon kannattajien tekemät julisteet, koska ne kaupunkien mukaan leimasivat islamin ”rasistiseksi, epäkunnioittavaksi ja vaaralliseksi”.
Ulkoministeri Micheline Calmy-Rey oli ennen äänestystä varoittanut suorin sanoin, että minareettikielto voisi tehdä Sveitsistä islamilaisen terrorismin kohdemaan. Ristiriitaista. Äänestettäessä islamin hyökkäävyyteen liittyvistä asioista pitää siis ottaa huomioon mahdollisen äänestystuloksen aiheuttama uhka muslimien Sveitsiä kohtaan osoittamasta väkivallasta.
Valistunut henkilö saattaisi Calmy-Reyn pelotkin huomioon ottaen päätellä, että väite ”islam on rasistinen, epäkunnioittava ja vaarallinen” on tosi. Sitä ei tosin saisi sanoa totena, joten olkoon ajatukseni vain hypoteettinen esimerkki siitä, että joku voisi pitää väitettä ”islam on rasistinen, epäkunnioittava ja vaarallinen” totena.
”Äänestystulos on epäilemättä heijastus siitä pelosta ja epävarmuudesta joka on kansan keskuudessa; huoli siitä että fundamentalistiset islamilaiset ajatukset johtaisivat rinnakkaisyhteiskuntiin”, oikeusministeri Eveline Widmer-Schlumpf totesi.
Widmer-Schlumpf ei vain ymmärrä sitä, että useissa Euroopan maissa sharia-tuomioistuimien käyttöönotto ja lähiöiden ghettoutuminen ovat jo luoneet rinnakkaisyhteiskuntia. Se ei ole tulevaisuudenhuoli, se on useille eurooppalaisille todellisuutta. Calmy-Rey elää omassa eliitin kuplassaan. Hänen mukaansa äänestystuloksen syitä ovat taantuma ja globalisaation pelko.
Islam on hieno uskonto, sanovat vihreät
Samoin ajatuksin kirjoittaa vihreiden Osmo Soininvaara, jonka mukaan ”äänestystulos on uusi merkkipaalu huolestuttavalla tiellä kohden islamilaisen ja liberaalien länsimaiden yhteentörmäystä”. Herra Soininvaara, se yhteentörmäys on tapahtunut jo vuosia sitten. Tämä päätös on sen törmäyksen jälkivaikutuksia. Törmäystä on ollut edesauttamassa Euroopan pitkään hallitsemattomana pysynyt maahanmuuttopolitiikka ja suvaitsevaiston sinisilmäisyys islamin vaatimuksien edessä. On mieluummin joustettu kuin taisteltu. Omasta ei ole pidetty kiinni.
Soininvaara toteaa, että ”näkyvyyttähän torneillahan halutaan”. Sehän se ongelma onkin. Sveitsiläiset eivät halua sitä näkyä katukuvaansa. Sveitsiläiset eivät halua, että islam, tuo laajentumishaluinen poliittis-uskonnollinen liike, valtaa heidän maansa.
Euroopan poliittisen eliitin viesti on ollut selvä vähintään siitä lähtien, kun Irlannin kansa laitettiin nöyryyttävästi äänestämään uudelleen Euroopan unionin perustuslaista. Kansalla ei saa olla sellaista luuloa, että äänestämällä voisi todella vaikuttaa asioihin.
Päätökset tehdään kabineteissa kansan silmien ulottumattomissa, ja mikäli äänestys päätetään jostain kumman syystä laittaa pystyyn (useimmiten jotta legitimoitaisiin ne kabineteissa jo tehdyt päätökset), auta armias jos kansa äänestää väärin. Itkulle ja vaikeroinnille ei tule loppua. Siksi sveitsiläisten teko on paha isku vasten Euroopan poliittista eliittiä.
Sveitsin onneksi maa ei ole EU:n jäsen. Eiköhän jatkossakin sveitsiläisten kanta ole, että pitäkööt tunkkinsa.
Lyhyestä virsi kaunis
Äänestystulos on poikinut itkua ja porua maailman vihervasemmistolaisessa lehdistössä. Päivän Helsingin Sanomissa toimittaja Tellervo Yrjämä-Rantinojan mukaa päätös on ”kolaus Sveitsin maineelle”. Varmasti suvaitsevaiston silmissä, ei muiden. Yrjämä-Rantinojan mukaan Sveitsi on näihin päiviin asti välttynyt islamiin liittyviltä kiistoilta. Väitettä vastaan puhuu se tosiasia, että yli puolet äänesti minareettikiellon puolesta hallituksen vastustuksesta huolimatta. Tuskin tämä enemmistö on kantaansa muodostanut yhdessä illassa. Suuremmasta mielenilmauksesta kertoo myös se tosiasia, että äänestystä varten kerättiin yli 200 000 allekirjoitusta.
Helsingin Sanomat ei äänestystuloksesta huolimatta päästä uutisessaan ääneen kannattajia muuta kuin lyhyesti aivan kirjoituksen lopussa. Muutoin uutinen koostuu hysteerisestä muslimimaiden reaktioiden pelosta ja vakuuttelusta siitä, kuinka väärin tällainen äänestystulos oli. Kansa äänesti väärin, ymmärtäkää se. Ei siis mitään uutta taivaan alla, mutta ennalta-arvattavien kirjoitusten seuraaminen on aina yhtä herkullista.
Helsingin Sanomat myös kertoo, että ”järkytyksensä ovat ilmaisseet myös muun muassa pakistanilaiset muslimit”. Entä sitten? Ovatko pakistanilaiset, uutisessa määrittelemättömäksi jäävät muslimitahot vaikutusvaltaisia? Voivat määrittelemättömät suomalaiset kristitytkin ilmaista järkytyksensä esimerkiksi Egyptin koptien surkeasta ihmisoikeustilanteesta, mutta en odota näkeväni sitä yhdessäkään lehdessä.
Hollannissa Geert Wildersin johtama PVV ja Tanskassa kansallispuolue ovat jo kertoneet haluavansa kansanäänestyksen minareettien kieltämisestä. Helsingin Sanomat tietysti kutsuu näitä puolueita populistisiksi. Ilmeisesti valtaosa sveitsiläisistä on äärioikeistolaisia populisteja, jos vihervasemmistolaisia on uskominen. He eivät kerro lainkaan niistä lukuisista ihmisistä ympäri maailmaa, jotka ovat ottaneet Sveitsin päätöksen ilolla vastaan.
Toivottavasti tästä lähtee koko Euroopan laajuinen tie takaisin vapauteen ja itsekunnioitukseen, vaikka poliittinen eliitti, suurin osa mediasta ja sinisilmäiset kansalaisjärjestöt yrittävät sitä kaikin tavoin estää.
